Suuri The Lord of the Rings -ruokamaraton (Näin teet sen)

Kaikkihan tietenkin tietävät, että vaikka Peter Jacksonin The Lord of the Rings (2001-03) julkaistiin kolmessa osassa, kyseessä on oikeasti yksi elokuva, joka kuuluu katsoa yhtenä noin 12 tunnin istuntona. Silloin uuvuttavan matkan rasitukset, pitkät taistelukohtaukset ja lukuisat loppukohtauksetkin asettuvat täsmälleen oikeisiin mittasuhteisiinsa.

Mutta tietävätkö kaikki, kuinka maratonin aikana ruokaillaan oikeaoppisesti samaan tahtiin ja samoin eväin kuin hobitit ja muut hahmot elokuvassa? Jaoimme tätä ilosanomaa viikonloppuna, tallustaessamme matkan hobittien seurassa ruokaillen jo kolmatta kertaa, tällä kertaa suorituksen Twitteriin dokumentoiden. Somessa moni toivoi, että listaisin urakan päätteeksi koko Taru sormusten herrasta -ruokalistan. Tässä se tulee.

20181007_092027.jpg

(Tarkennuksena todettakoon vielä, että luonnollisesti tässä katsotaan niin sanottuja pidennettyjä versioita, ja listataan syömiset ja muutamien kohtien minuutit niiden mukaan. Vailla minkäänlaista irvailua voimme vakuuttaa, että elokuvateatterissa ja televisiossa esitettyjen lyhyempien versioiden pariin ei kannata enää vaivautua edes ilman ruokaa: laajennukset lisäävät trilogiaan pääasiassa juuri niitä hahmo- ja maailmahetkiä, joiden vuoksi tällaisia elokuvia ylipäätään uusintakatsotaan.)

Mutta se ruokalista siis!

Fellowship of the Ring, ensimmäinen levy

  • ”Concerning Hobbits”, pala Bilbon muistelmia: hobitti syö muffinssin ja toinen naukkaa olutta. Nämä ensimmäiset ruokahetket tapahtuvat noin kohdassa 0.10, ja kaksi seuraavaa vain kymmenen minuutin sisällä siitä, joten vauhtiin pääsee nopeasti.
20181007_094849

Ensimmäisen intron jälkeen matka alkaa muffinssilla.

  • Gandalf saapuu Bilbon luo. ”Pelkkää teetä, kiitos”, vastaa velho. Bilbolla olisi tarjolla lisäksi ainakin juustoa, hilloa, pikkelsiä ja leipää, ja hän sanoo voivansa hyvin keittää myös munia.
  • Bilbon syntymäpäiväjuhlat: tarjolla on näyttävä täytekakku ja kaikkien juhlavieraiden huulilla kolpakot olutta. Merri haukkaa palan omenaa pihistäessään ilotulitetta.
20181007_093640

Ensimatkan eväitä. Alku on paha ja vaatii ennakointia, mutta kyllä se siitä sitten erämaassa helpottaa.

  • Gandalf juo mukista jotain tutkiessaan kääröjä Minas Tirithissä. Pro tip: tämä kohta kannattaa käyttää kahvin juomiseen, sillä tottahan etelänihmiset olisivat tuoneet kaukaisista maista Minas Tirithiin kahvia.
  • Hobitit juovat sillä aikaa jälleen olutta Konnussa, vailla huolen häivää.
  • Gandalf palaa Kontuun epäillen sormuksesta pahaa. Frodolla on jälleen tarjolla teetä ja lisäksi omenoita.
  • Matkaan, hobitit! Tässä pitäisi saada ensimmäisen kerran lämmintä ruokaa: Sam paistaa pannulla sieniä ja makkaraa.
  • Sen sijaan ”Oikotie ja sieniä” -kohtauksessa ei oikeasti syödä sieniä, koska musta ratsastaja ilmestyy paikalle, mutta Tolkienin luvun ja kohtauksessa mainittavien sienten merkiksi on sopivaa haukata esimerkiksi sienen muotoiset irtokarkit.
20181007_102439.jpg

Oikotie ja sieniä!

  • Briin kylä: ohjaaja Peter Jackson haukkaa porkkanaa sateessa. Pomppivan ponin majatalossa juodaan tietenkin olutta (”It comes in pints?”). Sam näyttää tilanneen majatalon juustolautasen, ja leipääkin on tuvassa tarjolla.
20181007_103744

Jos olisin elokuvaohjaaja sateessa, söisin porkkanaa.

  • Matkaan, hobitit + Aragorn! ”What about second breakfast?”, edelliset kysyvät kauhuissaan. Aragorn heittää vastaukseksi hobitti-paroille pahaisen omenan. Eihän tässä ole vielä juuri syötykään! (Elokuvaa on kestänyt tässä vaiheessa noin tunti.)
  • Aragorn kantaa yölliselle leirinuotiolle peuran. Suomalaisittain tämän voi tietenkin kuitata porolla.
  • Viimapää. Hömmelöt hobitit eivät piittaa vaarasta, vaan sytyttävät nuotion paistaakseen pannulla tomaattia, makkaraa ja ”mainiota rapeaa pekonia”. Senhän nyt haistavat sormusaaveetkin! Tässä kohtaa levyn minuuttimittarin pitäisi näyttää 1.11.
20181007_105556

Makkara on tässä lammasta, mutta toki korvattavissa kasvisvaihtoehdolla – ainakin helpommin kuin eräiden toisten kohtausten erityisesti täsmennetyt peurat ja jänikset.

  • Mutta niin vain päästään silti Rivendelliin ja ensimmäisen, syömämielessä itse asiassa kaikkein hurjimman, kuudenneksen loppuun. Merri, tuo omenarohmu, haukkaa omppua täälläkin.

Fellowship of the Ring, toinen levy

Ähkyuhkaisen ensimmäisen parituntisen jälkeen nyt sohvalla saadaan melkein ruokalepo.

  • Matkaan, hobitit ja koko Sormuksen saattue! Ennen vuorille nousemista paistetaan jälleen makkaraa pannulla, ja se tapahtuu vain joitakin minuutteja toisen levyn alun jälkeen, joten täydellisen suorituksen hakijat voivat hyvin tehdä sen levynvaihtotauolla. Myös leipää näkyy jälleen jonkun saattueen jäsenen suulla.
  • Mutta sitten onkin vuorossa taival pimeässä Moriassa ilman ruokaa. Lothlorienista lähdettäessä levyn kellon pitäisi näyttää 1.02, ja silloin esitellään haltialeipä lembas, josta vain pieni puraisu vie aikuisen miehen nälän erämaassa. Koostumukseltaan lembasiksi käyvät monet suolakeksitkin, mutta jaksamisleivän kaltaisilla tuotenimillä myytävät tuotteet ovat erityisen asiallisia valintoja.
20181007_125309.jpg

Lembasia syödään jatkossa tiheään. Toisaalta sitä riittää kerrallaan pienikin puraisu.

The Two Towers, ensimmäinen levy

Lähes ruoattoman parituntisen jälkeen täytyy katsojalla olla jo nälkä, eikö vain? Kaksi tornia on ruokamaraton-mielessä trilogian herkullisin kolmannes. Ei välttämättä sananmukaisesti, vaan siksi, että se tarjoaa hienoimmat mahdollisuudet soveltamiseen. Vinkki: sopikaa yhden katsojan tehtäväksi hankkia örkkijuoma ja toisen enttijuoma, mutta älkää paljastako juomia toisillenne ennen kohtauksen koittamista.

  • Matka jatkuu, Frodo ja Sam! Tarjolla on lembasia. Ja lisää lembasia.
  • Uruk-hai-superörkkien vangeiksi jääneille Pippinille ja Merrille juotetaan örkkijuomaa. Kohtaus tarjoaa loputtomat mahdollisuudet yllätyksiin: aiemmin olemme käyttäneet esimerkiksi Riga Balsamia, nyt alkoholittomasti sirkkasmoothieta ja kurkuma-chili-shottia.
20181007_134903

Örkkijuomaa! Maailma on täynnä hyviä ehdokkaita tähän, sekä holillisia että holittomia.

  • ”Looks like meat’s back on the menu, boys”, lausuu örkki, kun toista örkkiä haukkaa. Örkin lihaksi ruokalistalla voi niin ikään keksiä hauskoja vaihtoehtoja. Me löysimme tällä kertaa Villen voima-jörkki -nimistä kuivalihaa, joten pakkohan sellaista oli ostaa. Örkin lihaa syödään muuten levyn minuuttihetkellä 0.30.
20181007_140625

Kukapa voisi vastustaa kuivattua örkkilihaa! Sopii pakkauksen mukaan vaikka taksijonoon.

  • Kalmansuot. Frodo ja Sam syövät edelleen vain lembasia, mutta Klonkku nielaisee madon. Vähempään realismiin tyytyvät voivat ostaa tätä varten irtokarkkihyllystä sienien lisäksi matomakeisia.
  • Gimli maistaa Fangornin metsässä örkin verta. Sylkee tosin pois.
  • Pippin ja Merri juovat enttien vettä. Käytimme tällä kertaa koivunmahlajuomaa, mutta esimerkiksi raikkaat lehtikuohuratkaisut toimivat varmasti hyvin.
20181007_144908

Enttien vesi, toinen herkullinen juomayllätyksen paikka. Tämä ei ollut virvoittavin vaihtoehto.

  • Aragornin ja elpyneen Gandalfin seurue saavuttaa Rohanin salit. Sanansaattajiksi lähetetyille lapsille tarjotaan keittoa, joka näyttää kirkkaalta juureskeitolta. Olkaa varoitetut: tästä eteenpäin elokuvassa syödään usein keittoa. Gimli nauttii samassa kohtauksessa olutta ja juustoja.
  • Demoninsa hetkeksi kukistanut Klonkku metsästää isännälle pari notkeaa jänistä, jotka Sam valmistaa padaksi, jota Klonkku ei arvosta. Kohtauksessa kaipaillaan pottuja moneen tapaan, mutta niitähän hobiteilla siis nimenomaan ei ole. Ja aivan tarkkaan ottaen jänispataakaan ei ehditä edes syödä, huomasimme järkytykseksemme tällä katsomiskerralla, sillä Frodo ja Sam jäävät Faramirin vangiksi. Tämä on muuten kutakuinkin urakan puoliväli: kolmannen katsotun levyn minuuttien pitäisi näyttää 1.42.
20181007_152650

Jänispataa, joka Klonkun mielestä pilaa hyvät jänikset. Muistetaan valmistaa ilman pottuja (Konnun yrttejä ja suolaa saa käyttää).

The Two Towers, toinen levy

Elokuvan sotaisin kuudennes ja siten myös ymmärrettävän vähäruokainen osuus.

  • Heti levyn alussa Eowynin paha keitto, jonka Aragorn yrittää kaataa pois. Suosikkikohtauksiamme. Rajattomat sovitusmahdollisuudet. Kunhan ette valitse mitään liian hyvää.
20181007_154028

Eowyn ei ollut kovin hyvä kokki. Simuloimme tällä kertaa mahdollisimman halvalla mikrokasvismömmöllä.

  • Osgiliathin valtaus -takauma, eräs pidennettyjen versioiden komeimmista lisähetkistä, jossa Denethor-isän ja poikien Faramirin ja Boromirin suhdetta valotetaan. Ja mitäpä siellä muuta ruokailtaisiinkaan, ellei olutmaljoja nostettaisi.
  • Klonkku syö raakaa kalaa Ithilienissä. Esimerkiksi graavilohta, siis.
  • Ja sitten tapellaan, eikä mitään syödä. Helmin syvänteen taistelun ja enttikäräjien jälkeen, aivan levyn lopulla noin kohdassa 1.39, Pippin ja Merri löytävät Rautapihan ruokavarastot. Vedessä kelluu muun muassa omenoita ja kokonainen kalkkuna, hyllyillä notkuu muun muassa kaalia, porkkanoita ja viiniä. Näihin palataan vielä hetken kuluttua, mutta sitä ennen elokuva vaihtuu Kuninkaan paluuksi.
20181007_172040.jpg

Ollakseen niinkin kuivakka kaveri Sarumanilla oli ainakin ruokahuolto hallussa. ”Salted pork is par-ti-cu-larly good”, lausuu Pippin, joten ostimme erityisen suolaista leikkelettä.

The Return of the King, ensimmäinen levy

Viimeinen osa, jossa sotilaat syövät ammattimaisesti kun vain ehtivät ja joka sisältää elokuvan kuuluisimman ruokakohtauksen.

  • Aivan aluksi kala syö madon Déagolin ongesta Klonkku-takaumassa. Matojahan tarvittiin jo edellisessäkin osassa.
  • Klonkku syö (erikoislähikuvassa) sätkivää, raakaa kalaa. Graavilohta luulisi olevan vielä jäljellä, mutta tässä kohtaa voi nauttia myös lisää irtokarkkihyllyn antimia: salmiakkikaloja.
20181007_175241

Klonkun herkuttelua Kuninkaan paluun alkajaisiksi.

  • Matka jatkuu, Frodo ja Sam! Matkaeväänä edelleen vain lembasia.
  • Nyt Rautapihan tarjonnan jatko. Aragornin ja Gandalfin seurue saapuu Rautapihaan ja löytää piippupöhnäiset Merrin ja Pippinin edellisosan lopussa nähtyjen herkkujen ääreltä. Edellä mainittujen antimien lisäksi nyt tarjolla on myös leipää, olutta sekä suolattua possua, joka Pippinin mukaan on erityisen hyvää. Levyn minuutteja on tässä kulunut vasta 0.10.
  • Rohanin kultaisessa salissa kohotetaan malja kaatuneille, ja seuraa elokuvan riemukkain juopottelukohtaus. Sankarimme nauttivat selvästi sekä viiniä että olutta, jonka äärellä Gimli ja Legolas järjestäytyvät juomakilpailuun. Jälleen salissa on tarjolla myös juustoa.
20181007_180659.jpg

Ei-aivan-elokuvan-ensimmäinen malja olutta. Suorituksen keston huomioiden voi olla muuten vallan viisasta harkita sohvalla alkoholittomissa oluissa pysyttelyä.

  • Pippin tarjoaa Gandalfille vettä yskään. Yksi elokuvan harvoista kohtauksista, joissa selvästi juodaan nimenomaan vettä.
  • Tuntemattomat sotilaat syövät jotain nuotiolla Osgiliathissa.
  • Toiset tuntemattomat sotilaat syövät jotain, kun Pippin kiipeää sytyttämään vartiotulet Minas Tirithissä. Tässä kohtaa on varmasti sallittua valita syötäväkseen mitä tahansa aiemmista kattauksista yli jäänyttä, koska elokuvakaan ei meille yksityiskohtia paljasta.
  • Aragornilla on taas lautasellaan keittoa, kun vartiotulet syttyvät Rohanin päässä. Toivottavasti ei ollut Eowynin keittoa.
  • Denethorin yhden miehen pidot, koko maratonin kuuluisin ja karmivin ruokakohtaus, ja eittämättä siksi myös herkullisin imitoitava. Kanaa, tomaattia, viinirypäleitä ja viiniä. Syödään purskautellen ja epäsiististi. Jos kanan haluaa paistaa tätä varten, auttaa varmasti, kun sanon tämän tapahtuvan levyn minuuttien näyttäessä noin 1.30.
20181007_193322

Kanaa, viinirypäleitä, tomaatteja ja juustoa sen kunniaksi, että olet juuri lähettänyt poikasi kuolemaan. Vuoden iskä -palkintoa odotellessa, Denethor.

  • Eomer ja toveri mussuttavat jotain nuotiolla Dunhargissa. Huomaattekin, että tämä on sellaista tyypillistä fantasiatarujen tuntemattomien sotilaiden hommaa.
  • Merri syö vaaleaa leipää ratsastaessaan Eowynin kanssa.

The Return of the King, toinen levy

Ja viimeinen kuudennes, jolla jo tututtuun tapaan syödään vain vähän.

  • Nazgûlin siivekäs ratsu haukkaa heppaa. Hevosta saa kaupasta esimerkiksi metvurstina.
  • Sam pelastaa Frodon örkkien vartiotornin vankeudesta. Örkit syövät kohtauksen alussa mutavelliltä näyttävää soppaa, ja lopuksi kohtauksessa syödään myös toveriörkkiä. Pahaa keittoa ja örkinlihaahan meillä olikin jo edellisten tuntien tähteinä.
  • Samin ja Frodon tuskaisan taivalluksen varrella eräässä kohtauksessa näemme selvästi, kuinka leilistä juodaan viimeinenkin tilkka vettä.
  • Tuomiovuori! Lopputaistelun keskellä tämän levyn minuutilla 1.24 Klonkku haukkaa sormea. Ihmissyöntiä vältteleville tässäkin on mainioita soveltamisen mahdollisuuksia: me olemme käyttäneet ainakin salamipötköä ja leipätikkuja.
20181007_213603

Tosipaikan tullen Klonkulla meni sormi suuhun.

  • Hurraa, Keski-Maa pelastui! Onhan se olutmaljan paikka selvästi. Kolpakoita kilistetään Konnussa, josta matkaan kuukausia (tai noin 12 tuntia plus mahdolliset tauot plus mahdollinen ruoanlaitto) aiemmin lähdettiin.
20181007_215519

Kippis, se oli hyvin kulutettu päivä se! Keski-Maakin pelastui.

  • Mutta toisin kuin muistimme, se ei ole aivan viimeinen ruokavilaus, sillä ympyrä sulkeutuu Frodon kirjoittaessa muistelmiaan Repunpäässä ja siemaillen mukistaan jotain. Iltateetähän se arvatenkin on. Mutta sitten se on ohi.

20181007_220750

Niin saavutetaan Harmaat satamat, and all will turn to silver glass. Komea 12-tuntinen elokuva on jälleen katsottu, ja ruokaurakoinut katsomokin on ansainnut taputukset itselleen. Tähteitäkin saattoi jäädä, niiden äärellä sitten matkamuistelmat huomenna.

Mutta älkää sitten vain kokeilko tätä Hobitilla. Siinä ei syödä yhtään näin jännittäviä, ja muutenkin lähtee järki.

Mainokset

18: Kun maailmassa ei ole tehty tarpeeksi monta elokuvaa muotitietoisista ja Päivi-nimisistä pojista

Edellisestä lappuleffamaratonista oli liki tarkalleen vuosi kun toteutimme seuraavan. Tulemme vanhoiksi.

Laput oli toki arvottu jo hyvissä ajoin. Niitä oli tällä kertaa vain kaksi kullekin (paitsi oheisessa kuvassa Mikko saa muka neljä ja Tanja ei yhtään). Lapuissa luki henkilöitä Leevi and the Leavingsin kappaleista ja ilmansuuntia (bonuksineen).

lappuleffat18.jpg

Kahdeksastoista kerta sanoi myös sen toden, että kaikista maailman elokuvista kahden meistä valinta osui samaan elokuvaan. Kaipa tämän piti joskus tapahtua. Emme katsoneet sitä kahdesti, joten katsoimme osaamme tyytyneinä vain viisi elokuvaa. Laadukasta ja musiikkipitoista!

Henna: Muotitietoinen + helvetti JA Mikko: Poika nimeltä Päivi + länsi: Rocky Horror Picture Show (1975). (Kyllä, käytimme sanomalehtiä sateenvarjona vesisuihkuja vastaan, puhalsimme serpentiiniä ja kutsuimme Janetia hutsuksi.)

Tanja: Teuvo, maanteiden kuningas + pohjoinen: Baby Driver (2017).

Anna: Nainen toiselta planeetalta + etelä: Vaiana (2016)

Antti: Rakkauden työkalu + itä: From Russia with Love (1963).

Aki: Syntisen kaunis mies + taivas: Days of Heaven (1978)

17: Television inspiroimia söpöjä pieniä olentoja

Seitsemästoista lappuleffamaraton. Kuusi elokuvaa kerralla, ja vaikka yhdellä maratoonarilla oli varhain seuraavana aamuna taiteellinen esiintymissuoritus, niin kyllähän me konkareina samoilla silmillä. Eikä edes tehnyt tiukkaa! (Tässä lappuleffojen välissä muuten lusittiin semmoinenkin kakku kuin kaikki X-Men -elokuvat.)

Viimeksi laput loihdittiin siten, että jokainen maratoonari kirjoitti yhteen lappuun televisiosarjan, toiseen eläimen ja kolmanteen numeron. Sekoitus ja arvonta tuotti tv-sarjan, eläimen ja numeron yhdistelmän. Alunperin kirjattu tarkoitus oli inspiroitua televisiosarjasta (tai esimerkiksi sen tekijöistä) ja soveltaa haluamallaan tavalla mukaan eläin ja numero. Näinhän tietenkin kaikki toimivat, tai sitten eivät ihan.

laput

Aki: Stranger Things, pingviini, noin kolme: Gremlins 2: The New Batch. Koska Gremlins on Stranger Thingsin esikuvista se, jossa ”noin kolme” on tärkeä käsite, ja koska juuri kakkososassa on pingviinimäinen telkkari-vampyyrivaari.

Mikko: C.S.I., kettu ja kolme: Mission: Impossible III. Koska…niin…kettu jäi lopulta vähän epäselväksi ehkä valitsijallekin. Mutta toisaalta, elokuvassa etsittiin kyllä ”jäniksenkäpälää”. Ja Lawrence Fishburne on C.S.I.:ssä ja M:I3:ssa. Ja kolme oli ainakin aivan kohdallaan!

Anna: V, muurahainen ja 5: E.T. The Extra Terrestrial. Koska kotiin soitteleva pieni ystävä on tietenkin muukalainen, koska häntä auttavat pienet ihmiset ovat vähän niin kuin puuhakkaita muurahaisia ja koska E.T. liittyy elokuvassa perheeseen viidenneksi jäseneksi. Ja koska kuuluisassa polkupyöräkohtauksessa taivaalla lentää juuri viisi pyörää!

Antti: Kyllä isä osaa, strutsi ja 13: American Pie 2. Koska American Pie -elokuvissa on mitä ensiluokkaisin isä, koska erään hahmoista sukunimi on melkein strutsi (Ostreicher) ja koska sarja on suunnattu noin 13-vuotiaille. Suorastaan kaunista!

Tanja: Tudors, virtahepo ja 83 lapussa piirrettynä kissaeläimeksi: The Lion King. Koska, daa-a, kissaeläinten kuningas ja virtahepoja siinä kohtauksessa jossa roar with monkeys välilyönnillä pitää hyppiä ja kääntää niitä punaisia apinoita sillai hankalasti.

Henna: Deadwood, pöllö ja 666: O Brother, Where Art Thou? Koska länkkärimeininkiä, pöllöä meininkiä ja paholaisen riivaamaa meininkiäkin. Eikä ole pöllömpi elokuva, sitä paitsi!

Näistä elokuvista kaikissa oli enemmän tai vähemmän kyse kodin etsimisestä ja kotiin tai kodin haluamisesta. Useimmissa elokuvissa oli myös syytä vältellä viranomaisia (vaikkapa sitten hyeenoja). Piirakkaleffaa lukuun ottamatta kaikissa oli kuuluisa tunnari. Ja olipa melkein kaikissa joku kuumis punaisessa mekossa: erityisen riemastuttavaa oli tämän yhtäläisyyden bongaaminen E.T.:stä. Mutta ennen kaikkea: löysimme satsin jokaisesta elokuvasta söpöjä pieniä otuksia tai henkilöitä. Jotka useimmissa elokuvissa joivat kaljaa.

 

16: Kuusi kevyesti, vaikka Twilight

lappuleffat-09-16Kolme määrettä: upouudet nerokkaat keksinnöt vuodenajat ja supervoimat sekä vanhat tutut genret takaamassa katseluelämyksen monipuolisuutta. Koska katsojia on kuusi, piti vuodenaikoja vähän täydentää monitulkintaisilla, ja taisipa supervoimienkin sekaan lipsahtaa jotain sinne kuulumatonta.

Mutta näillä mentiin, ja ihme kyllä, maraton tuntui suorastaan kevyeltä katsoa. Pääsimme aloittamaan aamiaiselokuvalla kello puoli kymmenen aikaan ja olimme maalissa jo ennen iltakymmentä. Maraton oli taatusti kaikkien aikojen kaksijakoisin kokemus, sillä kolme ensin katsottua elokuvaa olivat vähintäänkin erinomaisia elleivät peräti klassikoita, kun taas kolme jälkimmäistä…niin…tuota.

Elokuvissa toistuneita teemoja: turpaan saaminen, korsetit, ulkona soittavat muusikot, Tom-nimiset rakastuneet.

Aki: Kesä, näkymättömyys ja fantasia: Picnic at Hanging Rock (1975)

Tanja: Syksy, touretten syndrooma ja artsy: (500) Days of Summer (2009)

Mikko: Räkkä, ajan manipulointi ja komedia: Groundhog Day (1993)

Antti: Monsuuni, puusilmäisyys ja romanssi: Daredevil (2003)

Henna: Kevät, ajatustenluku ja draama: Twilight: Eclipse (2010) (!!!)

Anna: Talvi, levitaatio ja myös telekinesis, kauhu: Crimson Peak (2015)

Seuraavaa kertaa varten kirjoitimme kukin lapuille jonkin numeron, tv-sarjan ja eläimen. Sekoitimme ja arvoimme. Tarkoitus ei ole toki katsoa tv-sarjojen jaksoja, vaan inspiroitua niistä tai niiden tekijöistä.

15: Kapteeni Planeetta ja kouluaineet

tmp

Arvottiin lappuihin kouluaineita ja Kapteeni Planeetta.

Katsottiin kuusi elokuvaa, koska katsojia on nyt kuusi. Katsottiin ensimmäistä kertaa asunnossa, jossa asuu katsojista Antti (ja Henna!). Kieltämättä todettiin, että kuusi elokuvaa on meillekin aika monta.

Ja kun näihin aina jonkinlaisia kaavoja vahingossa ja yllättävästi rakentuu, niin katsottiin näemmä erityisesti elokuvia, joissa käsiteltiin kristinuskon juuria, kuolemattomia hahmoja tai olentoja sekä hyvyyttä ja pahuutta.

 

Anna, maa ja biologia: The Man from Earth (2007) (suosittelemme!)

Tanja, tuli ja fysiikka: Angels & Demons (2009)

Mikko, ilma ja uskonto: Dogma (1999)

Henna, vesi ja matematiikka: Die Hard with a Vengeance (1995)

Antti, sydän ja kansalaistaito: Law Abiding Citizen (2009)

Aki, kapteeni planeetta ja kuvaamataito: The Monuments Men (2014)

14: Yhteiskunnan ulkopuolella meta-tasolla

Viimeksi arvottiin perin erikoiset määreet. Lapuissa luki aiemmin lappuleffamaratoneissa katsottujen elokuvien nimiä, joita piti sitten tulkita haluamallaan tavalla. Inspiraationa sai käyttää esimerkiksi teoksen nimeä, tematiikkaa tai tekijöitä. Lisämääreeksi lätkäistiin silti vielä genrekin, jonka toiset lappuleffailijat saivat ”toivoa”.

Loppujen lopuksi aika outoa – meistäkin. Mutta näin siinä kävi:

Aki: Harvey & 12 Monkeys, romanttinen komedia.
Hollywoodissa on vain yksi etunimellään tunnettava Harvey (Weinstein), ja hänen filmografiastaan apinamääreen täytti aikamatkustuksen kautta vain yksi romanttinen komedia. Siksi katsottiin Kate & Leopold.

Tanja: Me and Orson Welles & Nothing, trilleri.
Kirjaimellisesti kaksi määrettä tarkoittavat elokuvaa, jolla ei ole mitään tekemistä Orson Wellesin kanssa, ja siten määreen täytti draamajännäri, jonka nimessä on Rita Hayworth, vaikkei sillä ole mitään tekemistä myöskään Hayworthin (Wellesin keskimmäinen vaimo) kanssa. Siksi katsottiin The Shawshank Redemption.

Anna: Shaun of the Dead & Crazy Heart, taide-elokuva.
Shaunissa oli zombeja ja Crazy Heartissa epäilemättä hullu sydän. Määreet täyttäneessä elokuvassa päähenkilö muistutti ulkonäöltään zombia ja hänellä oli epäilemättä hullu sydän. Taidetta on visuaalinen kokeellisuus. Siksi katsottiin Darkman.

Antti: Lord of the Flies & Heathers, komedia.
Määreet osuvat jo sinällään lähelle toisiaan: molemmissa elokuvissahan nuoret käyvät väkivaltaisesti toisiaan vastaan. Lisäksi määreet täytti edellisen saarimiljöö. Komediallisuuskin löytyi, vaikkei ehkä ihan pinnasta. Katsottiin Battle Royale.

Mikko: Up! & College, sota.
Määreet merkitsivät yläilmoihin nousemista, erityisesti ilmapalloja, sekä kouluttautumista, selvästikin sotaan. Siksi katsottiin Flyboys.

Kaikissa näissä elokuvissa oltiin yleisesti vallitsevan yhteiskunnan ulkopuolella, paettiin jotakin tai jotakuta sekä vahingoituttiin fyysisesti. Useimmissa myös ihmeteltiin nykyaikaa, ihasteltiin oopperaa tai klassista musiikkia, oltiin tilanteessa jossa päähenkilöä ei uskota sekä pudottiin jostakin korkealta.

Laatuvaihtelusta ei ollut pulaa, kun mukana olivat Imdb-pisteiden kaikkien aikojen paras elokuva ja toisaalta elokuva, josta lappuleffajoukkue välitti ehkä vähemmän kuin mistään lappuleffoissa katsotusta (Flyboys). Muutenkin oltiin yksissä tuumin (katsojia oli nyt kuusi, vaikka elokuvia viisi) sitä mieltä, että nyt meni ehkä liiankin meta-tasolle, ja seuraavissa lapuissa voisi olla syytä vähän palata takaisinpäin todellisuuteen. Ensimmäinen ehdotus seuraavien lappujen sanaksi oli siksi, hmm, laavalamppu.

13: Kahdenkymmenenkolmen Oscar-palkinnon maraton

Päätimme ajoittaa Oscar-gaalan viikonloppuun lappuleffamaratonin asiaankuuluvalla teemalla. Viiteen lappuun päätyivät valikoidut Oscar-palkinnot ja toisiin viiteen valikoidut äärimmäiset tunnetilat.

Oli ehkä arvattavissa, että kevyempiäkin lappuleffamaratoneja olemme katsoneet. Ehkä sekin, että katsoisimme keski-iältään tavallista vanhempia elokuvia. Mutta se ei ollut arvattavissa, että päädyimme katsomaan näin musiikillisia elokuvia (ja kaksi Bob Fossea!). Laulu- ja tanssiesitysten lisäksi niissä toistuivat ongelmalliset vanhempi-lapsi -suhteet, harhakuvat, seksistä seuraavat pulmalliset tilanteet, suoraan katsojalle puhuminen, moniulotteinen kerronta ja, hmm, lepositeet.

Parhaat efektit ja häpihäpitsoitsoi, valitsi Anna: Mary Poppins (1964) – voitti viisi Oscaria, oli ehdolla 13 kategoriassa.

Paras sivuosanäyttelijä ja myötähäpeä, valitsi Tanja: Cabaret (1972) – voitti kahdeksan Oscaria, oli ehdolla 10 kategoriassa.

Paras käsikirjoitus ja kyllästyminen, valitsi Antti: One Flew Over the Cuckoo’s Nest (1975) – voitti viisi Oscaria, oli ehdolla 9 kategoriassa.

Paras puvustus ja vitutuksen multihuipennus, valitsi Aki: All That Jazz (1979) – voitti neljä Oscaria, oli ehdolla 9 kategoriassa.

Paras musiikki ja kiima, valitsi Mikko: Atonement (2007) – voitti yhden Oscarin, oli ehdolla 7 kategoriassa.

Uudet laputkin pitää vielä arpoa ja ne tähän täydentää, mutta maratoineilu jatkuu siis yöllä Oscar-gaalalla.